Henkilökohtainen kirje N.N:lle

Kuudestoista kirje NN:lle

Keho on miljardien mikrobien kasvatusalusta. Hyvällä syyllä voi sanoa kehon olevan useiden eliöiden yhteenliittymä, yhteisen tavoitteen motivoima väliaikainen luomus. Jokainen eliö siis käyttää kehoa ja mieltä omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. 

Missäs sinä sitten tulet kuvaan mukaan?

Et ole keho etkä mieli. Mitä tapahtuu keholle ei tapahdu sinulle. Mihin mieli uskoo, on sen asia ei sinun. Jos samaistut kehoosi ja mieleesi, olet kusessa lähes päivittäin. 

Et ole muistosi. Vaikka dementia veisi kaikki muistosi, et häviä mihinkään. Mieli häviää. 

Et ole tekosi etkä oppiarvosi. Voit vaihtaa maata ja kieltä ja aloittaa alusta ja silti olet olemassa. 

Et ole mies tai nainen. Voit kokeilla vaihtaa ja silti olet olemassa. 

Sinulta voidaan leikata jalat ja kädet ja vielä tukka kaupan päälle etkä silti vähene millään tavalla. Mieli sen sijaan saattaa hermostua asiasta kovastikin.

Et ole elämäntarinasi, kokemuksesi tai saavutuksesi. Ne tapahtuvat maailmassa, jonka sinä luot päivittäin. Merkityksellinen maailma. Muistinmenetys vie kaikki tarinasi, kokemuksesi ja saavutuksesi. Olet silti olemassa.

Et ole kuva etkä ääni. Olet valkokangas, johon kuva heijastuu ja ilma, joka äänen kuljettaa.

Et ole lautta meressä. Olet meri, jossa lautta on.

Et ole se, joka katsoo peiliin tai sieltä takaisin. Olet se, jossa katsominen tapahtuu.

Koita kestää.

Terveisin,

Anne

Viidestoista kirje NN:lle

Kysyit entäs nautinto. Miten voin nauttia elämän pikkuiloista; viinistä, laulusta ja naisista? Sex and drugs and rock n'roll? Anna palaa vaan! 

Samalla voit miettiä miksi rajaat ja koet nautintoa erillään muusta elämästä. Näyttää, että teet erikseen jotain mistä saat nautintoa. Ja samalla koet huonoa omaatuntoa asiasta. Mitä jos eläisitkin toisinpäin: koko ajan yltäkylläisessä nautinnossa ja joutuisit oikein pysähtymään ja päättämään, että nyt kärsin hetken. Elämän pikkukärsimykset! Tai hetkeen en koe mitään. 

Nautinto ja kärsiminen ovat egon parasta polttoainetta. Näillä kahdella on vahvat lisäaineet tukemassa vaikutusta: kaipuu, himo, onnellisuus, syyllisyys, kosto, ylemmyys, valta, oikeutus, rangaistus....kuulostaako tutulta?

Terveisin,

Anne

Neljästoista kirje NN:lle

Tämän tien päässä on selkeys. Siellä ei ole autuutta, rakkautta ja ikuista onnea. Niitä löydät elämän huvipuistosta. Tyhjyys, selkeys, täydellisyys ja ei-mitään kuulostavat minun korviini hyvältä. Välillä kiemurtelen ja toljotan hölmönä kun joku selittää maailmaansa eli totuuttaan. En voi sanoa sinulle että lopeta, sä keksit itse tuon kaiken. Et kuitenkaan uskoisi. Minulla alkaa keskustelukumppanit olla vähissä.

Etsi kohta missä tunnet itsesi tyytyväiseksi. Autan sinua pysymään siinä. Älä tule näin pitkälle. Nyt tajuan mitkä mahdollisuudet ihmisellä on. Voit tehdä mitä vaan, olla kuka vaan, luoda itse maailmasi konkreettisesti. Tämä ei nyt ole mitään ilmentämishörhöä vaan elämää. Sitä mihin joka aamu astut mukavasta vuoteestasi. Hämmentävää miten konkreettisesta asiasta on kyse. En osaa opettaa sinua tässäkään jutussa. Katsotaan.

Terveisin,
Anne

Kolmastoista kirje NN:lle

Ajattelu on liian heikko väline todellisten ongelmien ratkaisemiseksi. Ja ajattelu on liian vaatimaton työkalu unelmien saavuttamiseksi. Joo, niin kuin sanoit viimeksi, ihan helvetin ärsyttävää heittää jotain tällaista. "Ylimielistä henkistä snobbailua". Saatat olla oikeassa. Silti luulen, että olemme oikeilla jäljillä.

Jos joku on ylimielistä, niin se on oman ajattelun ylivertaisuuteen uskominen. Tiedän, osaan, päättelen ja ymmärrän juuri sen verran kuin oma uskomusjärjestelmä antaa periksi -ja se on aika vähän se.  Kokeile itse: ajattele, suunnittele, koita oikein viimeisen päälle hallita koko projekti ja katso mitä tulee. Saat aikaiseksi kanalan vaikka mahdollisuudet oli valloittaa preeria! Pysähdy hetkeksi ja huomaa miten sinun ajattelusi kulkee. Todennäköisesti sekavaa, toistoa ja junnaavaa.

Tämän maailman suuria keksintöjä ei todellakaan ole tehty tietoisella ajattelulla. Ne on tehty lukemalla todellisuutta, ohittamalla omat ajattelun rakenteet, antautumalla tyhjyyteen ja päästämällä oivallukset virtaamaan. Päästä irti kontrollista. Lakkaa uskomasta, että se kun hallitset elämääsi olisi hyvä asia. Ihminen osaa ajatella kaikkein suurimmatkin roihut lopulta tulitikun liekiksi. Meillä on ylivertainen taito mitätöidä asiat. 

Päästä irti peräsimestä! Heittäydy vapaapudotukseen! Anna tuulen puhaltaa sinun lävitsesi!

Terveisin,

Anne 

Kahdestoista kirje NN:lle

Ihan parasta on oman sokean pisteen löytäminen. Täysillä vaan päin niin, että sattuu, hävettää ja oksettaa. Tiedätkö mistä puhun? Kuvittelit olevasi vapaa kaikesta mitä ylenkatsot muissa. Ha! Turha luulo! Kaikki me ollaan olevinamme jotenkin fiksumpia ja tietävämpiä, mutta me kaikki kuljemme kuitenkin kiltisti samaan suuntaan. Ehkä irti laumasta, mutta samaan suuntaan. Jokainen koristautuneena omiin erinomaisiin höyheniinsä. Kaikki omaa tahtia, työttömät ja poliitikot, oppineet ja hauskat ihmiset, sikarikkaat ja jäätelökauppiaat, uskontoihin seonneet ja siivoojat, anarkistit ja naivit -ja sinä ja minä.

Kun hyväksyt tämän, olet aika rohkea.

Sekään ei vielä riitä, että ollaan menossa samaan suuntaan. Meillä jokaisella on oma kaava mitä me toistetaan koko ajan. Jokaisella on omansa. Kaavaa toteutetaan parisuhteessa, työssä, raha-asioissa, ihan kaikessa. Asiat alkavat näin ja sitten ne kehittyvät noin, sen jälkeen aina tapahtuu toi ja loppuu niin. Ja kaikki alkaa taas alusta. Joo, jokainen sanoo, ettei minulla ole mitään kaavaa. Sori, on sinulla. Liityt kuninkaisiin kun tunnistat oman kaavasi.

Terveisin,

Anne  

Yhdestoista kirje NN:lle

Sanotaan, että vain kliinisesti masentuneet ovat täysin realisteja itsearvioinnissa. Tästä saat hyvää perspektiiviä meidän väliseen keskusteluun. Siinä kohtaa kun egon hyrrä pysähtyy, saattaa erilaiset diagnoosit tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Mikään mihin aiemmin uskoit, ei pidä paikkaansa. Saat heittää romukoppaan sydämen viisauden, onnellisuuden ja rakkauden aurat. Lähtöpassit saavat myös hetkessä eläminen, mindfullness ja maailman rauha. Roskiin vaan kaikki enkelit, voimaeläimet ja viisaat miehet. Kaikki uskonnot, filosofiat ja mielipiteet ovat vain laitteita huvipuistossa.

Jok'ikinen ihminen jonka kohtaat, pyörittää omaa hyrräänsä, omaa maailmaansa ja kommentoi vain sieltä kaiken keskeltä ja vain läpi koko oman kaikkeutensa. Voit olla varma, että siitä kaikesta on sinua koskevaa vain varjo, jos sitäkään. Kaikki mitä sinulle tehdään, on aina sen toisen juttu ja hänen tarpeensa täyttämistä. Me vaikutumme asioista omien tarpeittemme kautta, emme hyvää tarkoittavan läheisen manöövereista. Ne hän tekee itseään varten, eikä oikeasti sinun takiasi vaikka siltä näyttää ja hän niin väittää. Sinä et rakastu toiseen ihmiseen vaan omaan kuvitelmaasi hänestä. Niin kauan kun kuvitelmasi kestää, rakastat häntä.

Kaikesta huolimatta tämä on taatusti parasta mitä sinulle voi koskaan tapahtua!

Terveisin,
Anne

Kymmenes kirje NN:lle

Teit kaikkesi, halusit auttaa ja tehdä parhaasi? Ja kaikki meni päin helvettiä. Tiedän, olen tehnyt samaa. Sitten opin jotain. Se ei kuitenkaan tarkoita, että sinun pitää oppia tämä sama asia. Opin: keskity elämässäsi vain omaan tehtävääsi ja ainoastaan peilaa takaisin muiden asioita, älä koskaan puutu niihin tai yritä millään tavalla vaikuttaa toisen päätöksiin. Ja tämä on absoluuttinen ohje. Ei suuntaa antava tai tulkinnanvarainen. Ei edes joustava. 

Kun toisella on ongelma, tavoite tai jokin homma ja hän haluaa apua, ole tarkkana. Jos kyse on ojan kaivuusta, kaiva niin kuin sanotaan. Jos toisella on ongelma ja sinulta halutaan neuvoja, ainut mitä voit tehdä on kuuntelu ja sellaisten kysymysten esittäminen, jotka avaavat toiselle hänen ongelmaansa vähän lisää tai näyttää uuden näkökulman. Älä neuvo. Voit kertoa keksimiäsi vaihtoehtoja. Anna muiden tehdä omat ratkaisunsa. Ei ole sinun asiasi sanoa oliko ratkaisu oikea. Et voi mitenkään tietää sitä.

Oivalsin, että parasta mitä voin tehdä on oman elämäni eläminen ja omaan hyvinvointiini keskittyminen. Miten olinkaan hukassa kaikki vuodet! Tarvittiin kokonainen sarja iskuja päin naamaa ennen kuin asia meni perille lopullisesti. Mitä narreja me kaikki olemmekaan.

Näen ihmiset täynnä omia harhojaan, eikä minulla ole mitään asiaa sekaantua niihin. Viisaimmatkin näyttäytyvät epävakaina, vinhasti pyörivinä hyrrinä, sokeina kaikelle todelliselle. Miten kuolema voikaan tuntua houkuttavalta ja puhdistavalta. Pestävä tulella. Handle with care!

En pelasta enää ketään.

Mitä sinä kuvittelet tekeväsi tällä planeetalla? Sinulla on aikaa jäljellä tunnista muutamaan kymmeneen vuoteen. Mitä jos kokeilisit vastata näihin: Mistä saan eniten rahaa? Mikä huvittaa minua parhaiten? Missä viihdyn? Millainen tahti sopii minulle parhaiten? Keiden kanssa haluan viettää aikaani? Mikä saa minut nauramaan? Mistä voisin jopa innostua? Miten saan oloni mukavaksi? Kuinka pukeudun itselleni sopivasti? Millaista ruokaa haluan syödä? Miten liikun paikasta toiseen? Kuinka varmistan oman onneni? Kello tikittää. 

Terveisin,

Anne

Yhdeksäs kirje NN:lle

Varmaa on muutos. Taisit huomata, että olet alttiimpi suuremmille elämänmuutoksille kuin kaverit. Muutokset tuntuvat iholla kun huomaat, etteivät vanhat konstit ja mallit enää toimi. Ei tule tulosta eikä valmista vaikka kuinka pusket. Sinun on aika muuttaa omakuvaa, käsitystä itsestäsi. Kaikki mennyt tuli ikäänkuin valmiiksi ja nyt on aika mennä eteenpäin. Kysy uudestaan itseltäsi: "mistä tässä on kysymys?" "mitä mä täällä teen?" "kuka mä olen?". Jos pohdiskelu tuntuu kivalta ja helpolta, et ole päässyt vielä mihinkään siitä vanhasta kuivuvasta juomapaikasta joka kerran oli vuolas ja ihmeellinen. Lätäkkö kuivuu kuitenkin vääjäämättä  tyhjiin ja pakottaa sinut liikkeelle. 

Mietin välillä onko iso, paikkaa vaihtava ja katseen suuntaa muuttava muutos mahdollinen. Pystynkö minä itse muuttumaan perusteellisesti, toimimaan kokonaan toisella ohjauksella? Elämä muuttaa meitä koko ajan ja se on hienovaraista ja huomaamatonta. Tämän muutoksen huomaavat ne, jotka tunsivat meidät kymmenen vuotta sitten. Entäs jos muutun yhdessä yössä? Mitä jos muutan asennettani nyt heti ja toimin toisin? 

Terveisin,

Anne

Kahdeksas kirje NN:lle

Entäs jos kaikki on juuri niin kuin pitääkin? Kuvittele jos sinulla olisi syntymälahjana kaikki kyvyt ja taidot, jotka tarvitaan hyvän elämän elämiseen. Mitäs jos sinun kehosi on niin viisas, että se tietää aina mitä tarvitaan terveeseen ja energiseen elämään? Keho lähettäisi sinulle joka päivä hyvältä tuntuvia, selkeitä viestejä ravinnon tarpeesta ja oikeanlaisesta liikunnasta. Heti kun tarvitaan unta, saat selkeän viestin asiasta. Ei tarvitsisi arvuutella mikä on oikea ismi tällä kertaa. Teet vaan niin kuin hyvältä tuntuu. 

Mitäs jos meillä on itseä korjaava, elämän tyrskyjä tasapainottava systeemi itsessämme? Se toimii herkällä, vähäeleisellä tavalla hajoittaen kivun ja surun, haihduttaen vääryyden ja pahan olon. Mitä jos meillä on luontainen kyky kääntää katse kohti valoa? Kuvittele, että voi olla oikein iloita ja revetä kahtia naurusta! Mitä jos me toimitaan ihan virheettömästi ja täydellisesti ihan noin vaan? 

Mitä jos antaisit kehon kertoa mitä ruokaa tarvitset, millaista liikuntaa ja huolenpitoa? Mitä jos jättäisit  mielen kokonaan sivuun ja antaisit kehon päättää? Entäs jos antaisit itsesi olla elämän virrassa, ihan vaan olla? Voitko kuvitella olevasi niin täydellisesti viritetty systeemi, että sielusi korjaantuu ihan itsestään? Mitä jos onkin niin, että sinun tiedostamaton tietää tasan tarkkaan mitä tekee ja tietoisella puolella sirottelet vaan hiekkaa rattaisiin? Kuvittele jos kaikki onkin oikeasti niin yksinkertaista, että hyvältä tuntuvia juttuja kuuluu tehdä ja jos tuntuu pahalta niin pitää lopettaa.

Terveisin,

Anne

Seitsemäs kirje NN:lle

Itsekkyys sanan varsinaisessa merkityksessä ei nyt sovi tähän keskusteluun -me voisimme sinun kanssasi määritellä sanan uudestaan. Totuus kuintenkin on, että kaikessa, koko sinun olemassaolossasi on kysymys vain sinusta. Sinä olet koko maailmankaikkeutesi keskipiste -halusit sitä tai et. On ihan sama uhraatko elämäsi hylättyjen hyvinvoinnille, rakkaille läheisillesi tai oman egosi pönkittämiselle, tilanne ei muutu piiruakaan. Olet edelleen oman kaikkeutesi keskipiste. Käytännössä se tarkoittaa, että kaikki olennot elämässäsi ovat siellä vain sinua varten. Kaikki tapahtumat mihin päädyt on järjestetty vain sinua varten. Myrskyt tulevat esittämään sinulle voimiaan. Saatat jopa saada turpiisi ihan vain oman elämäsi täyttymykseksi.

Kun päästät irti elämäsi kontrollista ja pääset elämään isolla vaihteella, näet kaikkien ihmisten ja tapahtumien yhteyden elämääsi. Mitään ylimääräistä ei tapahdu eikä mikään jää tapahtumatta. Kaikki toiveesi täyttyvät.

Tästä tiedosta ei ole sinulle mitään hyötyä, jos et ala ajattelemaan asiaa vähän tarkemmin. Niin kuin tiedät, minä pidän kuvista. Tässäkin jutussa kuvasta on aikalailla apua. Kuvittele itsesi pisteenä keskellä paperia. Sitten kuvittele muut ihmiset eri värisinä pisteinä ympärillesi. Sinun pisteesi pysyy paikoillaan, muut liikkuvat. Muut ihmiset tulevat ja menevät, jokainen omaan tahtiinsa. Kukaan ei ole rinnallasi pysyvästi. Jokainen hetki, jokainen tapahtuma, ihan jokainen henkäys on olemassa vain sinua varten. Minä olen vain liikkuva piste sinun paperillasi. Nyt tässä, huomenna ehkä jo muualla.

Terveisin,
Anne

Kuudes kirje NN:lle

Nautin seurastasi, koska teet sitä mitä haluat tehdä. On ihan parasta olla sellaisen ihmisen seurassa, joka intohimoisesti ja vilpittömästi nauttii hommastaan; urheilulajistaan ja työstään. Ja silti mietit, että onko koko hommassa mitään järkeä, pitäisikö tehdä jotain järkevämpää. Mikään ei ole järkevämpää kuin tehdä sitä mistä nauttii! Luulet, että elämässä pitäisi toteuttaa jotain tarkoitusta ja siksi tunnet syyllisyyttä nauttiessasi jostain mikä ei tunnu järkevältä? Tämä on koko ihmiskunnan suurin tragedia. Suurin osa ihmisistä elävät enemmän tai vähemmän kärsien koko elämänsä koska kuvittelevat, että nauttiminen on liian kevyttä elämän tarkoitukseksi. Usko, elämällä ei ole mitään tarkoitusta. Vain elämä. Ja kaikessa on kyse vain sinusta. Ajattelepas asiaa näin: meille on kehittynyt ilon, innostuksen ja mielihyvän tunne kertomaan ja osoittamaan meille selvästi ne jutut, mitä meidän pitääkin tehdä. Ja ahdistus, epätoivo ja kärsimys viestimään erittäin tuntuvasti, että pidä itsesi erossa näistä jutuista. Selvempiä toimintaohjeita saa hakea.
Mikään ei ole parempaa, kuin tehdä itse sitä mitä haluaa sellaisten ihmisten kanssa, jotka tekevät sitä mitä he haluavat.

Terveisin,
Anne

Viides kirje NN:lle

Jostain syystä se vaan menee niin -jos et ymmärrä pysähtyä, päättää tai tehdä valintaa joudut pakosta pysähtymään tai ajaudut nurkkaan ja sitten viimeistään tiedät mitä seuraavaksi teet. Kaikessa on aina kysymys vain sinusta. Et koskaan joudu muiden soppaan, se on aina sinun ikioma liemesi. Tämä valkenee sinulle kun maltat vähän jarruttaa tekemästä noita tuomioitasi asioista. Et ole sidottu kohtaloon. Mikään ulkopuolinen voima ei päätä sinun elämästäsi. Et ole olosuhteiden uhri. Kaikki, siis ihan kaikki langat ovat sinun omissa pikku kätösissäsi. Tämäkin taitaa sinusta olevan vaan niin väärin, koska kaikki tuntuu menevän välillä ihan päin helvettiä, eikö? Se, miltä näytät, kuinka paljon sinulla on rahaa, missä ja miten elät, kenen kanssa vietät aikaa, miten tämän lyhyen vierailun täällä pallon päällä käytät eli ihan kaikki, on vain ja ainoastaan sinun itsesi luomaa. Vastuu on kettumainen juttu. Vähän lisää öljyä liekkeihin ja väitän, että kaikki on juuri niin kuin pitääkin. Elämäsi toteutuu pienintä yksityiskohtaa myöten juuri niin kuin haluat. Tietysti haluan kysyä mitä sinä oikein haluat kun elämäsi näyttää tuolta. Minä kyllä näen mitä sinä haluat, mutta näetkö sinä?

Terveisin,

Anne

Neljäs kirje NN:lle

Olen tosissani ja vakavissani kun väitän olevani varmasti vähiten henkinen kaikista, joita tunnet. Millä tahansa mittareilla mitattuna. Minusta eri uskonnot, henkiolennot ja kaikki siihen liittyvä krääsä on lähinnä huvittavaa ellei suorastaan naurettavaa. Niin kauan kun ihmismieli kehittää itse jumalansa ja pyhät kirjansa, ollaan erittäin hienosti pihalla kaikesta mitä täällä tapahtuu. Sanat tuntuvat loppuunkuluneilta ja vääriltä -en ihmettele yhtään, ettet ymmärrä. Ymmärrät kuitenkin paljon enemmän kuin minä sinun iässäsi.
Mikä sitten on tärkeää? Hyvä kysymys. Riippuu ihan siitä missä kohtaa olet matkalla. Arvaan, en tiedä, että sinulle saattaa olla tärkeää tajuta miten ihan itse kehität koko sopan, jota elämäksi kutsut, kasaan. Teet sitä lakkaamatta, koko ajan jok'ikinen hetki. Luulet olevasi vaan, mutta todellisuudessa luot itseäsi tauotta. Taas meni vaikeaksi, tiedän :-) Ota tämä nyt vaan ihan kirjaimellisesti: mielesi luo sinua koko ajan, hyrrä pyörii tauotta. Tärkeää on varmaan olla tyytyväinen siihen mitä luot. Toisin päin: luo vain sitä mihin olet tyytyväinen. Nyt on tuhannen taalan paikka kun opit käyttämään mieltäsi, minuuden luojaasi ja vielä kun selvität mihin olet matkalla niin sitten annat palaa vaan.

Terveisin,
Anne

Kolmas kirje NN:lle

Kaikki on oikeasti yksinkertaista ja helppoa ja sehän se tässä onkin niin outoa. Elämä on selkeää ja hienoa, mieli on monimutkainen ja sekava. Sinun kuva itsestäsi voisi olla selkeä jos mielesi ei pääsisi sekoittamaan koko pakkaa. Mielikuvaharjoitus: Kuvittele ensin elämä energiana, läpinäkyvänä noin sinun kokoisena hahmona. Sitten kuvittele sitä kiertämään kaikki käsitykset, uskomukset, arvot, osaamiset, ei-osaamiset, ei-minulle-mahdollista -ajatukset, luonteenpiirteet ja totuudet, joista kuvittelet koostuvasi. Eli jonkinlainen hyrrä tai kieppuva spiraali. Se olet sinä. Mitä tiiviimpi hyrrä sitä vahvempi ego. Joidenkin hyrrät pyörivät niin kiivaasti, ettei ole mitään mahdollisuuttaa saada uusia ideoita tai ajatuksia läpi. Jotkut eivät edes kuule mitä sanot tai huomaa, että olet olemassa. Mitä tiiviimpi hyrrä sitä varmemmin olet irti elämästä ja nykyhetkestä. Olet oman hyrräsi keskellä oman maailmasi keskipiste ja siksi kaikessa on kysymys aina vain sinusta.

Kun sanoit haluavasi kaiken niin mieti vielä mitä oikeasti haluat. Haluatko hienoimmat huvipuistolaitteet ja kaiken minkä olet nähnyt vai oletko valmis päästämään kokonaan irti peräsimestä ja  jättäytymään vapaaohjaukselle? Ilman hyrrää et saa kiksejä huvipuistosta ja hyrrä taas ei päästä sinua vapaaohjaukselle. Olet jo harventanut hyrrässä kieppuvia käsityksiä, emme muuten kävisi tätä keskustelua. Haluan olla paikalla kun sinun hyrräsi kerran pysähtyy ja katsot ensimmäisen kerran tähän maailmaan.

Terveisin,

Anne

Toinen kirje NN:lle

Olet jo tullut näin pitkälle. Sen sinä jo tiedätkin, ettet enää voi palata. Se ei ole edes vaihtoehto. Sanoit, että olet maistanut elämää ja nyt haluat kaiken. Ennemmin kuolet kuin palaat entiseen sokeaan harhailuun. Kerrot, että olet välillä hukassa itsesi kanssa. Ihan kuin saisit välillä nenän veden pinnalle ja uppoat taas. Käännä ajatus toisin päin: anna itsesi vajota, älä yritä pysyä pinnalla, lopeta pyristely, älä tee mitään. Pelottavaa, tiedän. Mutta ainut tie. 

Kaiken yrittämisen jälkeen ja kaiken suorittamisen keskellä tajuat, että vastaus onkin ihan toisessa suunnassa. Kyse ei ole luovuttamisesta. Tämä sana ei kuulu enää näihin keskusteluihin. Luovuttaminen on huvipuistosana. Jos yrittäminen ja suorittaminen on sitä, että kannat ämpärillä vettä merestä omaan pikku lampeesi niin nyt pyydän sinua jättäytymään kokonaan meren kannateltavaksi. Olet kellunut lammessasi pyrstö mudassa, joten tiedät mistä puhun. Luovuttaja jäisi lampeen. 

Kun puhumme elämästä, merikin on siihen liian pieni käsite. Ilman vertauskuvia emme kuitenkaan selviä tästä keskustelusta. Nyt kun näet ihmisiä tarkkailemassa ämpäreistään merta, elämää, tiedät mistä puhun kun sanon vastauksen löytyvän toisesta suunnasta. Selittämättömintä tässä on se, että ämpärinkantajat eivät näe merta. Kun tuijottaa ämpäriin näkee heijastuksen taivaasta, vilauksen linnusta ja pienen tuulenvireen veden pinnalla. Et voi edes potkaista toisen ämpäriä nurin, se olisi vain kiusantekoa eikä muuta mitään. Sinä kippasit omasi itse nurin. En edes tiedä miksi sen teit, mutta olen siitä iloinen. 

Terveisin,

Anne

Ensimmäinen kirje NN:lle

Kun aloitat tutkimusmatkan mielen ihmemaahan tulet huomaamaan, että moni asia on toisin kuin sinun on annettu uskoa. Lopulta mikään ei ole enää kuin ennen. Tulet näkemään maailman valtavana huvipuistona, jossa jokainen on valinnut omat laitteensa ja päättänyt pitää niistä tiukasti kiinni, totuutena kaikesta. Sokeina kaikille muille laitteille ympärillä. Lopulta kuljet ympäriinsä hämmästellen sitä miten sokea olet itse ollut. Jokainen ajatus on uskomus. Jokainen totuus on usvapilvi taivaalla. Menneisyyttä ei ole. Tulevaisuutta ei ole. Kaikki mitä on on nyt tässä. Kaikki on mahdollista koska kaikki on nyt tässä, sen kun otat. Jos haluat jotain, tuo se tähän nyt ja tunne kuinka se on jo totta.

Pyysin sinua menemään takki auki kaikkiin tilanteisiin. Se on ainut tapa saada elämä puolelleen. Me ihmiset osataan tehdä pieniä asioita, ymmärrettäviä asioita. Se kun vaan ei aina riitä tai jos riittää, niin voin kertoa, että etenet käsijarru päällä. Tiedän, että tätä on vaikea sulattaa, mutta maailmankaikkeus ja elämä vaan odottaa, että päästät ilotulituksen valloilleen ja aloitat surffaamisen suurella aallolla.

Iso juttu on myös olla sinut itsensä kanssa. Luulen, että olet löytämässä itsesi. Elämä, joka sinussa sykkii on paljon suurempi kuin kuvittelet. Saat kiinni voimasta kun löydät halun tehdä ja nautinnon toiminnasta. Mielihyvää kohti, pois kärsimisestä joka hetki. Sitten kun voit tehdä nautinnolla melkein mitä vaan, onnittelen sinua.
Ei ole ketään tai mitään, joka valvoo ja arvioi sinua. Ei ole olemassa tuomitsevaa voimaa. Olet vain sinä ja se minkä uskot olevan totta. Ja kaikessa on aina kyse vain sinusta.

Terveisin,
Anne