Motivaatio on elämää ylläpitävä voima. Arjessa teet kaikenlaista saadaksesi ruokaa, seuraa, mielihyvää, hyväksyntää ja huomiota. Motivoidumme myös, jos tarvitsemme vahvistuksen jollekin totena pitämällemme asialle. Me pystymme uskomattomiin suorituksiin, kun tyydyttämätön tarve kasvaa tarpeeksi suureksi ja varsinkin, jos se täyttää mielemme kokonaan. Ihminen voi joutua pakkomielteen kaltaiseen tilaan, kunnes asia on tehty tai tavoite on saavutettu.Motivaatio tulee siis tyydyttymättömästä tarpeesta. Omat uskomuksemme taasen määräävät sen mikä mielestämme tyydyttää tarpeemme. Esimerkki: tarpeesi on saada positiivista huomiota ja uskomuksesi on, että huomiota saadaksesi sinun pitää näyttää hyvältä. Jos uskot, että treenamalla painoilla ulkonäkösi paranee, niin todennäköisesti suuntaat kuntosalille. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Yksi muuttuja tulee vielä peliin. Sinun oma minäkuvasi eli se millainen ajattelet olevasi, määrää sen miten lopulta toimit. Jos omaan minäkuvaasi ei sovi kuntosalilla hikoileminen, vaikka uskot sen johtavan positiiviseen huomioon, et todennäköisesti mene sinne. Jos tarve ei tyydyty, tulee epämukava olo. Tällaisessa tilanteessa on ainakin kaksi tapaa reagoida; et tee mitään ja lopulta ahdistut tai haastat uskomuksesi ja/tai minäkuvasi kysymällä voisiko asia olla toisin. Voisinko olla toisenlainen ja ovatko nämä rakkaat uskomukseni sittenkään totta?!
Selvitä mikä sinua motivoi. Varmista, että omat uskomuksesi eli tosina pitämäsi asiat palvelevat sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Pidä huoli omasta minäkuvastasi -tee siitä hyvä! Kaikki kolme kohtaa ovat täysin sinun itsesi hallittavissa. En sano sen olevan helppoa, mutta lupaan sen olevan mahdollista.