Positiiviset harhakuvitelmat itsestämme lisäävät onnellisuutta, mielenterveyttä, hyvinvointia, luovuutta, muista välittämistä ja tuotteliaisuutta. Positiivisista harhakuvitelmista on haittaa ainoastaan silloin kun kyseessä on esimerkiksi talouden suunnittelu tai terveyden ylläpitäminen. Näissä tapauksissa positiivisuus voi estää meitä näkemästä totuutta, vaikka siitä olisi kiistatonta todistusaineistoa.Oppimisessa ne henkilöt, jotka selittävät epäonnistumisiaan huonolla onnella ja ulkoisilla tekijöillä säilyttävät paremmin positiivisen kuvan itsestään, asettavat tavoitteet korkeammalle ja saavuttavat ne tehokkaammin kuin muut. He myös kysyvät neuvoa herkemmin ja keskittyvät ongelmanratkaisuun paremmin. Kun epäonnistumisen selitys on omissa kyvyissä ja taidoissa, ihminen kokee itsensä negatiivisesti. Hän ei koe hallitsevansa elämäänsä eikä koe pystyvänsä vaikuttamaan omaan kohtaloonsa.
Urheilussa positiivisen harhakuvan haittana voi olla liiallinen minäkuvan puolustaminen omien kykyjen kehittämisen sijasta. Tästä esimerkkinä voisi olla amatööripelaajat, joista toinen harjoittelee lyöntejä ja toinen syyttelee mailaa, kumpi mahtaa kehittyä pelaajana nopeammin?
Ja vielä sokerina pohjalla: tutkimusten mukaan ainoastaan kliinisesti masentuneet arvioivat omia kykyjään realistisesti. Näillä mennään!
Jos haluat lukea asiasta tehdyistä tutkimuksista lisää, etsi käsiisi Joni Martikaisen Älä usko kaikkea mitä ajattelet -kirja.