Mental Sport Valmentajakoulutus

Kouluttaudu Mental Sport Valmentajaksi.
Saat erinomaiset valmiudet tehdä mentaalivalmennusta lajitreenien yhteydessä. Opit kuinka tukea urheilijaa eri tilanteissa. Jännityksen säätö, tunteiden hallinta, liikunnan ilo ja rentous tulevat sinulle jokapäiväiseen käyttöön.

Kurssi alkaa syksyllä 2016 ja kestää 8 päivää. Klikkaa esite otsikon linkistä ja ilmoittaudu mukaan Anne 050 563 7965.

Tavoitekuva aktivoi sinut toimimaan!


Tavoite saavutettu!
Kuvittele normaali arkipäivä. Edessä on ihan tavallinen tilanne ja sinun pitää päättää miten etenet. Teet valinnan, etkä välttämättä edes tiedosta koko asiaa. Sinulla on koko ajan lukemattomia valinnanmahdollisuuksia ja silti sinusta tuntuu kuin etenisit ilman sen kummenpia päätöksiä.

Me kaikki "ohjelmoimme" itseämme koko ajan. Totena pitämämme asiat vahvistuvat, käsityksemme oikeasta ja väärästä on aivan selvä, tutut asiat ovat elämämme sisältö. Me teemme kaikki valintamme tämän "ohjelmoinnin" perusteella.

Urheilijana haluat saavuttaa jotain poikkeuksellista. Tarvitset vahvan, kirkkaan, selkeän, innostavan ja ennen kaikkea itsellesi uskottavan tavoitekuvan ohittaaksesi oman ohjelmointisi. Joudut syöttämään itsellesi uuden koodin keskelle vanhaa "totuutta". Tarvitaan erittäin vahva kuva, jotta jatkossa tehtävät päätökset ja valinnat tulee tehtyä tämän uuden koodin perusteella.

Hyvässä tavoitekuvassa näet maailmasi sellaisena kuin se parhaimmillaan sinulle on sen jälkeen kun olet saavuttanut tavoitteesi. Muista, että tavoitteeseen saattaa olla monta reittiä. Ei kannata lukita yhtä ainoata polkua vaan pidä erilaisia reittejä mahdollisina.

Hyvä tavoitekuva lisää tahdonvoimaa, helpottaa uusien toimintamallien omaksumista ja saa sinut lenkille vesisateessa.

Sensomotoriset refleksit ja niiden hoito aikuisilla

Sensomotoriset refleksit vaikuttavat vahvasti tasapainoomme

Ensimmäinen tapaaminen

  • Haastattelu ja alkukartoitus noin 30 minuuttia
  • Refleksien testaus noin 60 minuuttia
  • Hoidot ja kotiharjoitteet noin 30 minuuttia

Vastaanotolle tuloon ei tarvitse valmistautua millään erityisellä tavalla. Vaatteiksi käyvät normaalit arkivaatteet, joissa polven pystyy nostamaan helposti vyötärön korkeudelle ja käsivarret saa nostettua kohti kattoa. Yhdessä alkukartoituksen suorituksessa ollaan paljain jaloin. Kahden refleksin hoidossa (Babinski ja FTG) hoito suoritetaan paljaita jalkateriä käsittelemällä. Joidenkin refleksin testeissä alaselkä pitää saada näkyviin ja yhden refleksin testissä näkyviin on saatavat koko selkä.

Lyhyellä kyselyllä selvitetään asiakkaan mahdolliset vammat tai sairaudet, joilla saattaa olla vaikutusta motoriikkaan ja sen hallintaan. Alkuhaastattelussa käydään läpi myös syy asiakkaan vastaanotolle tuloon.

Alkukartoitus

Asiakkaalle tehdään alkukartoitus, jonka aikana arvioidaan:
  • Motoriikan toiminnan kokonaiskuvaa
  • Tasapainoa
  • Kätisyys, jalkaisuus, silmäisyys

Fyysisesti alkukartoitus on kevyt. Rankimmat suoritukset vastaavat muutaman haaraperushypyn suorittamista.

Refleksien testaus

Alkukartoituksen jälkeen testataan yksittäiset refleksit ja näkökeskuksen toiminta:
  • Moro
  • ATNR (asymmetrical tonic neck reflex)
  • ABD (abdominal reflex)
  • STNR (symmetrical tonic neck reflex)
  • Babinski
  • FTG (foot tendon guard)
  • Spinal Galant
  • Landau
  • Spinal perez
  • Oculo headrighting
  • TLR (tonic labyrinthine reflex)
  • Amphibian
  • Grasp
  • Hands pulling
  • Babkin palmomental
  • Sucking, rooting, snout
  • Näkökeskus (occulomotor ja saccade)

Hoidot ja kotiharjoitteet

Refleksien testauksen ja tulosten läpikäynnin jälkeen tehdään ensimmäiset hoidot ja opetellaan mahdolliset kotiharjoitteet. Ensimmäinen käyntikerta kartoituksineen, testauksineen, hoitoineen ja kotiharjoitteiden harjoitteluineen kestää noin kaksi tuntia.

Lähes kaikissa hoidoissa asiakas suorittaa yksinkertaisia liikkeitä hoitajan ohjeiden mukaisesti. Tyypillisiä harjoitteita ovat kehon tiettyjen lihasten jännittäminen hoitajan vastustaessa liikettä.

Kotiharjoitteita käytetään seuraavien refleksien hoitojen yhteydessä:
  • Moro
  • ATNR (vaatii apuvälineitä)
  • ABD (vaatii apuvälineitä)
  • STNR (vaatii apuvälineitä)
  • Oculo headrighting (vaatii apuvälineitä)
  • TLR
  • Näkökeskus (occulomotor ja saccade)
Asiakkaan päällä olevien refleksien määrästä sekä voimakkuudesta riippuen tyypillinen hoitokertojen määrä on 3-6 kertaa ja hoitokertojen väli noin 1-4 viikkoa. Hoitokäynteihin varataan aikaa 1-1,5 tuntia.

Vastaanotto

Vastaanottomme on Hämeenlinnassa Innoparkissa. Ajanvaraukset ja kyselyt numerosta 050 357 3451 (Jyri Niskanen).

Sensorisen integraation häiriö

Saan aika ajoin kyselyitä lasten sensomotoristen refleksien testaamisesta ja hoitamisesta. Kyselijät ovat lukeneet tai kuulleet sensomotoristen refleksien seurauksista, joita ovat mm.:

  • Epätavallisen korkea aktivaatiotaso
  • Epätavallisen matala aktivaatiotaso
  • Impulsiivisuus
  • Huono keskittymiskyky
  • Lihasjänteyden ja motoriikan hallinnan ongelmat
  • Motorisen ohjailun ongelmat
  • Heikko silmä-käsi-yhteistyö
  • Uusien tilanteiden vältteleminen
  • Vaikeus siirtyä tilanteesta toiseen
  • Herkästi turhautuminen
  • Itsesäätelyongelmat
  • Oppimisongelmat

Eli täsmälleen samat asiat, jotka Carol Stock Kranowitz luettelee kirjassaan ”Tahatonta kohellusta” lasten sensorisen integraation häiriön (SI-häiriö) seurauksiksi.

Mikä on sensorinen integraatio

Neurologinen prosessi, joka jäsentää kehosta ja ympäristöstä keräämäämme tietoa selviytyäksemme arkielämässä. Keskushermoston pääasiallinen tehtävä on aistitiedon yhdistäminen eli sensorinen integraatio. Tiedon keruun tekevät erilaiset aistijärjestelmät:

  1. Taktiilinen aistijärjestelmä, joka vastaanottaa paine- värähtely-, liike-, lämpötila- ja kipuaistimuksia pääasiassa ihossa olevien reseptorien kautta.
  2. Vestibulaarinen aistijärjestelmä, joka reagoi päänasennon muutoksiin ja koko kehon liikkeeseen sekä koordinoi silmien, pään ja kehon liikkeitä. Vestibulaarisen aistin reseptorit sijaitsevat sisäkorvassa.
  3. Proprioseptiivinen aisti (tiedostomaton), jonka aistimukset tulevat nivelistä, lihaksista, jänteistä ja nivelsiteistä eli käytännössä asennon aistiminen.

Sensorisen integraation häiriö (SI-häiriö)

Mikäli em. aistien kautta saadun tiedon käsittely on tehotonta, seurauksena voivat olla oppimisen, kehityksen ja muun toiminnan ongelmat. Nämä ongelmat voidaan nimetä SI-häiriöksi ja tämän määrittelyn jälkeen voidaan aloittaa SI-terapia. Tähän asti päästään tarkastemalla ketjua toiminta-seuraus. Mutta mikä on tästä ketjusta puuttuva ”syy”? Mikä aiheuttaa SI-häiriön?

Yksi vastaus tähän syy-kysymykseen ovat sensomotoriset refleksit. Kathy Johnson http://www.pyramidofpotential.com käsittelee omassa työssään tätä asiaa mm. lasten oppimisen ja oppimisvaikeuksien näkökulmasta.

  1. Menestyminen koulutyössä vaatii älyllistä kehittyneisyyttä.
  2. Tämä vaatii sensomotorista kehittyneisyyttä.
  3. Kaiken perustana on mielen ja kehon terveys.

Tämän ketjun yhdenkin lenkin pettäessä koulutyössä menestyminen on kovan ja usein ylipääsemättömän työn takana. Tässä ketjussa huonosti tunnettu ja näin ollen valitettavan vähälle huomiolle jäävä osa on sensomotoristen (primitiivisten) refleksin merkitys. Johnsonia lainaten: ”Primitive reflexes: Foundation for Learning”.

Aikuiset oppivat toimimaan ja elämään aistien tuottaman tiedon tehottoman käsittelyn kanssa eikä aikuisten kohdalla puhuta kovinkaan usein SI-häiriöstä eikä aikuisilla esiintyviin SI-häiriö mukaisiin oireisiin kiinnitetä juurikaan huomiota. Sensomotoristen refleksin tarkistamisella ja hoidolla pystytään kuitenkin vaikuttamaan tehokkaasti ja nopeasti siihen kuinka aivomme käsittelevät aistien tuottamaa tietoa. Lisäksi sensomotoriikan hoidoilla vaikutetaan aistien, hermoston, aivojen ja lihasten keskinäiseen toimintaan. Sensomotoriikan yksi tavoite on vapaasti (ilman sensomotoristen refleksien vaikutusta ja kuormitusta) toimiva hermosto ja tätä kautta voimavarojen säästäminen.


Moro - refleksien kuningas

”Se on moro.”

Moro on tässäkin mukana
Tuohon lyhyeen lauseeseen sisältyy paljon muutakin kuin tamperelainen tervehdys. Sensomotoristen refleksien arvioinnissa moro-refleksi on aina numero 1. Aikuisilla ihmisillä päällä oleva moro-refleksi tekee monista asioista pahimmillaan paljon mutkikkaampia ja ongelmallisempia kuin nämä asiat olisivat ilman moro-refleksin vaikutusta. Onneksi moron ”sammuttaminen” on mahdollista ja vieläpä melko yksinkertaista.

Moro-refleksin vaikutuksia ja seurauksia:
  • Moro aiheuttaa arkuutta, hyökkäävyyttä, säikähtelyä, impulsiivisuutta, pelkoja, liiallista herkkyyttä, alisuoriutumista, hyperventilaatioherkkyyttä.
  • Moron vaikutuksesta kuulee ja ymmärtää ohjeet väärin, häiritsee kyselemällä koko ajan,  on huono itsetunto, on vaikeuksia ystävyyssuhteissa, väsyy helposti, on huono keskittymiskyky ja motivaatiotaso on yhteydessä osaamisen tunteeseen.
  • Lisäksi moro on yhteydessä matkapahoinvointiin, huono tasapainoon, koordinaatio-ongelmiin, kuulon erottelun ongelmiin, muutosvastarintaan ja aistiherkkyyksiin.

Osa niistä ihmisistä, joilla moro on päällä, tunnistaa itsestään monia em. asioista. Osa näistä ihmisistä ei taasen tunnista itsestään kuin muutaman luetellun ominaisuuden. Tästä syystä moro-refleksi onkin aina tarkistettava muutamalla testillä, jolloin refleksin arviointi suoritetaan testattavan fyysisiä reaktioita seuraamalla eikä testattavan omaan arviointiin perustuen. Varsin huomattavalla osalla aikuisia ihmisiä moro-refleksi on selkeästi havaittavissa. Aika ajoin jopa niin selkeästi, että pöydän toisella puolella istuvalle ihmiselle voi sanoa ”se on moro” tarkoittamatta sitä, että yhteinen tapaaminen on nyt päättynyt.

Moro-refleksi on kaikista eniten mentaalipuolen refleksi. Mentaalivalmennuksen puolella moni pitkällinen ja hienostikin toteutettu valmennus voi jäädä vaille toivottuja hyödyllisiä vaikutuksia päällä olevan moro-refleksin vaikutuksessa. Uusia asioita ei saada vietyä tietoiseen käyttöön, kun moron aiheuttamat ärsykkeet ylittävät aivojen tietoisen puolen tiedonkäsittelyn kapasiteetin. Kun  tätä valmennuksella tavoiteltavaa tietoista oppimista ei pystytä saamaan aikaan, ei myöskään automaatiotason saavuttaminen ole mahdollista. Samaan moro-refleksin aiheuttamaan ongelmaan törmätään myös fyysisen valmennuksen puolella.

Oma elämäni koki aikamoisen muutoksen moro-refleksin sammuttamisen myötä. Asioihin ei tarvitse enää reagoida ensimmäisenä tunteella ja asiat voi ottaa vastaan pelkkinä asioina ilman hermostumista ja malttinsa kadottamista. Vaimoni sanoja lainaten: ”Sullehan voi nykyään sanoakin jotain.”. Niinpä niin ”se on moro!”

Sensomotoristen refleksien testaukset ja hoidot Hämeenlinnassa, ajanvaraus p. 050 357 3451.

Se tekee penkkiurheilijasta asiantuntijan!

Kaikkia asioita et välttämättä halua tehdä itse.
Voit valita kahdesta tavasta kokea elämää. Ensimmäinen tapa on elää sitä itse. Eli oikeasti uida itse, tanssia pöydällä, juosta ja rakastaa. Toinen tapa on seurata sivusta kun joku toinen elää omaa elämäänsä. Eli katsoa kun toinen ui, tanssii pöydällä, juoksee ja rakastaa. Tätä toista elämän kokemista ovat myös youtube-videoiden tuijottaminen, elokuvat, kirjat ja ennen kaikkea penkkiurheilu.

Meidän aivomme eivät erota kumpi elämän kokemisen tapa on kyseessä. Onko sinulle tuttu tunne epäonnistumisesta kun sinun ihailemasi urheilija ei tällä kertaa ihan onnistunutkaan? Joskus me samaistumme urheilijan suoritukseen niin vahvasti, että tunnemme itse tekevämme liikkeet. Jos suoritus epäonnistuu, tuntuu se henkilökohtaiselta epäonnistumiselta. Meidän samaistumiskykymme on uskomattoman hyvä. Sen avulla kehitymme lajina huimaa vauhtia ja opimme asioita hetkessä.

Pääsemme usein todistamaan tämän huikean samaistumiskyvyn aiheuttamia tunteenpurkauksia. Me penkkiurheilijat saatamme ottaa kantaa lajiin jopa fanaattisesti. Meillä on varma tunne siitä, että tiedämme miten asiat pitää hoitaa. Annamme kokeneelle lajivalmentajalle selkeät ohjeet ja kerromme ammattiurheilijalle kuinka hänen pitää hommat hoitaa. Näissä tilanteissa olemme todella vakavissamme: koko keho ja jokainen aivosolu on täysin vakuuttunut, että tiedämme asiasta kaiken. Olemme itse kokeneet sen kaiken! Jälkeenpäin saatamme olla hieman nöyrempiä asiasta.

Kun me eläydymme mihin tahansa arjen ilmiöön; politiikkaan, tv-sarjaan, naapurin touhuihin tai Ukrainan kriisiin, tulee meistä nopeasti asiantuntijoita, koska olemme kokeneet tilanteet kehossamme. Tunteet nousevat helposti pintaan kun toiset toimivat toisin kuin miten minä toimisin ja tunnen joka solullani olevani oikeassa. Järjenkäyttö ei tässä(kään) toimi. Seesteisenä hetkenä ymmärrän kyllä olevani amatööri ja sivustaseuraaja. Tämä tieto haihtuu kuitenkin samantien kun taas seuraavan kerran pääsen seuraamaan toisen tekemää suoritusta.

Tule oppimaan Mental Sport työkaluja!

Jos hyvin käy, Peterkin on paikalla!
Mental Sport iltakurssit ESITE
alkavat pe 5.9 klo 17-20 Hämeenlinnassa. Järjestämme koko syksyn lyhyitä koulutusiltoja teille, jotka olette tukemassa ja valmentamassa urheilijaa niin myötä- kuin vastamäessä. Kurssilla keskitymme käytännön tekemiseen, ei luennoida jos ei ole ihan pakko. Opit illan aikana kaksi teeman mukaista työkalua. Saat kaikki ohjeet kirjallisena ja illan jälkeen voit heti soveltaa oppimaasi.

Koulutustila ei ole kovin iso, joten paikkoja on noin 10+. Pidämme huolen, että kahvia ja marjamehua on koko ajan tarjolla.
Ilmoittaudu etukäteen anne()mentalsport.fi  tai  050 563 7965

Miten Juha Salminen sen teki?

Salminen ja Tarkkala kontissa Meksikossa ennen Sixiä
Kuva Tomi Konttinen
Kun joku osaa tehdä jotain erinomisen hyvin, kannattaa selvittä kuinka hän sen tekee. Puhutaan hiljaisesta tiedosta, jota voidaan kerätä mm. taidon mallittamisella. Mallituksessa selvitetään miten toimitaan, mitä ajatellaan, kuinka edetään, miksi niin toimitaan, mihin katsotaan, mikä on tärkeää ja niin edelleen. Selvitin enduron maailmanmestarin Juha Salmisen kanssa kuinka hän oman menestyksensä urheilijana teki. Kokonainen Juha-mallitus on laaja, mutta muutama mielenkiintoinen yksityiskohta saattaa olla kiinnostavaa aineistoa muillekin.

Juha valmistuu kaikkiin asioihin mielikuvissa. "Tiedän aina mitä teen." Huollot, ajaminen, kausi, edustaminen, kaikki on tehty ainakin kerran mielikuvina.

"Koko kausi on kuvana mielessä etukäteen." Juha käyttää tehokkaasti visuaalista ajattelua hyväkseen. Visuaalisuudesta kertoo myös Juhan tapa puhua: "Mulla on näkemys, ei tavoitetta".

Juhalle kokonaiskuvat ovat tärkeitä. Niiden mukaan suunnistetaan elämässä. "En jää kiinni yksityiskohtiin." Koko kausi, koko kisa, iso kuva.

Päättäväisyys ja satasella asioihin keskittyminen kulkee läpi kaiken mihin Juha ryhtyy. "Varmistan, että osaan kaiken." "Opettelin kunnolla ajamaan ja olen hyvä kaikissa osa-alueissa." "Ajaminen on työtä." "Katsotaan, mitä pitää olla ja sitten tehdään niin."

Yksi selkeä piirre Juhan toiminnassa on toistettavat rutiinit. Kisoihin valmistautuminen alkaa henkisesti viikkoa aikaisemmin. Jokaiselle päivälle on omat rutiinit ja niitä noudatetaan. Kisapaikalla Juha selvittää heti aluksi yleiskuvan ja ilmansuunnat. Erikoiskokeisiin tutustuminen tehdään aina samalla tavalla. Rutiinien avulla asiat otetaan haltuun. Häiriöt eivät saa Juhaa pois raiteilta. "Menen kuin juna."

Mielenkiintoista erinomaisuuden mallittamisessa on se, kuinka helpolta näyttävät asiat ovat monimutkaisen kuvion tulos. Sanotaan, että kun tiedät kuinka jokin asia tehdään, voit itse tehdä sen. Mallittaminen on yksi tapa selvittää kuinka se tehdään. Oleellista mallittamisessa on tunnistaa mitkä asiat taitoon liittyvät. Huippuosaajalle eli mallitettavalle saattaa olla haastavinta tunnistaa millaiset ajatukset toiminnan takaa löytyy. Arvoanalyysillä pystytään selvittämään mitkä arvot saavat aikaan toimintaa ja miksi ylipäätään ihminen tekee jotain. Uskomusten eli omien totuuksien tunnistaminen auttaa näkemään millainen maailmankuva ihmisellä on ja mitä sen kuvan puitteissa on mahdollista tehdä. Huippuosaajalla on toimintaa tukeva arvopohja ja onnistumisen mahdollistavat uskomukset.

Sinulla on aina vaihtoehto!

Sanotaan, että vaihtoehdot alkavat kolmesta. Yksi on pattitilanne, kaksi on joko-tai, mutta kolmesta
voi jo valita. Kuvittele mielessäsi pallo. Tätä palloa voi tarkastella kaikista eri suunnista. Sitten kuvittele, että se pallo on asia, jota pohdit tai joka sinun pitää ratkaista. Jos olet aiemmin tarkastellut asiaa yhdestä suunnasta, voit kuvitella sen olevan yksi pallon tarkastelukulmista. Huomaa, miten paljon eri lähestymissuuntia sinulla todellisuudessa on. Jos jumitut yhteen näkökulmaan, voit syystäkin pitää itseäsi kapeakatseisena. Muut näkökulmat saattavat olla pelottavia tai et jostain syystä arvosta niitä. Jokainen meistä jumittuu johonkin näkökulmaan pidemmäksi aikaa -se on evoluution tapa säästää energiaa. Näkökulman vaihtaminen on todellakin tietoinen päätös. Kokeile!

Itsetuntemusta: vaihtoehdot vai menetelmät?

Jos nautit uusista asioista ja haluat kokeilla voiko jotain tehdä toisin, sijoitut vaihtoehdot/menetelmät-akselilla lähemmäs vaihtoehdot päätä. Jos taas nautit selkeistä ohjeista, teet asiat niin kuin ne on ennenkin tehty, olet todennäköisesti enemmän menetelmät-tyyppiä.

Tunnistat itsesi kummasta tahansa, niin sinua saattaa vähän ärsyttää vastakkaisen tyypin toiminta. Menetelmä-ihmiset eivät voi käsittää miksei asioita voi hoitaa niin kuin on hyväksi todettu. Vaihtoehtotyypit harmittelevat, kun ei koskaan kehitetä mitään uutta tai vaihtelun vuoksi kokeilla joitain outoa: "aina tätä samaa!". Menetelmät-tyypit eivät halua itse keksiä miten asia hoidetaan, kun taas vaihtoehdot-tyypit eivät muuta toivokaan.

Kuljetko aina samaa reittiä? Kiinnostaako sinua mitä erilaisia reittejä pitkin pääsee keskustaan?  Onko sinulla aina sama kaupassakäyntirutiini? Kokeiletko uusia tuotteita? Treenaatko aina samalla tavalla? Onko valmentajallasi vaikeuksia saada sinut toistamaan harjoituksia riittävän paljon?

MENETELMÄT______________________VAIHTOEHDOT

Aika monet urheilulajit suosivat menetelmä-tyyppejä. Ei moukaria voi joka kerta heittää eri tavalla. Vaihtoehto-tyypit saattavat löytää sisäisen seepransa vaelluksesta, viisi- tai kymmenottelusta tai jostain taktisesta lajista. Maailma ei tässäkään asiassa ole musta-valkoinen, mutta joihinkin tilanteisiin tästä näkökulmasta voi löytyä hyvä selitys.


Tunnistatko itsesi?

Tämän kesän villitys: testit ovat määritelleet sinut todennäköisesti hyvin mielenkiintoiseksi
persoonaksi. Testit ovat hauskoja ja saattaa niissä olla totta se toinen puoli. Nyt haastan sinut tunnistamaan itsessäsi ominaisuuden, jolla todellakin on merkitystä läpi koko elämäsi. Tämä taipumus vaikuttaa ammatinvalintaasi ja siihen kuinka ammatissasi viihdyt. Käytät tätä ominaisuutta joka päivä ja kaikilla elämän alueilla. Tämä saattaa olla syy, miksi jotkut ihmiset tuntuvat epämiellyttäviltä tai rasittavilta.

Mihin sijoitut tällä akselilla: ASIAT_________________________IHMISET

Kun sinulle kerrotaan tilaisuudesta, johon et itse osallistunut, kiinnostaako sinua ketä oli paikalla vai haluatko tietää, mitä siellä tehtiin tai puhuttiin?
Sinulle kerrotaan muutoksista. Alatko pohtimaan miten tilanne vaikuttaa ihmisiin vai miten asiat hoidetaan jatkossa?
Asiatyyppi-lääkäri saattaa huutaa: "seuraava nilkka sisään!" Ihmistyyppi-insinööri kantaa vastuuta työilmapiiristä ja haluaa tietää enemmän asiakkaasta, jotta työlle saadaan "kasvot".

Jos olet ollut vastakkaisen tyypin koulutuksessa tai valmennuksessa, et ehkä tunne saaneesi riittävästi vastakaikua ja koulutuksen antikin on saattanut tuntua vähäiseltä. Samaa tyyppiä olevan ihmisen kanssa juttu tuntuu luistavan kuin itsestään.

Tuoreet Mental Sport -valmentajat

Tomi Konttinen ja Eeva Bamford-Tammi ovat tuoreimmat 8 päivän Mental Sport -valmentajakoulutuksen suorittaneista valmentajista. Onneksi olkoon!

Proaktiivinen vai reaktiivinen?

Ole raa'an rehellinen itsellesi. On ihan sama mitä sanot muille ja millaista roolia käytät heidän seurassaan. Aina kun olet kehittämässä itseäsi, ole niin rehellinen, että itkettää. Päivän kysymys: oletko proaktiivinen vai reaktiivinen kisoissa? Proaktiivinen toimii riippumatta siitä, mitä muut tekevät. Proaktiivinen määrää tahdin. Reaktiivinen katsoo, mitä toinen tekee ja reagoi siihen. Proaktiivinen kilpailija luo tunnelman, määrää tahdin ja tyylin. Reaktiivinen peesaa proaktiivista ja on riippuvainen hänen päätöksistään.

Molempia tyylejä tarvitaan. Reaktiivisia me olemme luonnostaan, proaktiivisuutta pitää usein harjoitella. Proaktiivisuutta voi harjoitella joka päivä. Päättäväisyyden harjoittelu on ensimmäinen askel. Tee vähintään 21 asiaa tietoisen päättäväisesti. Herää, pue, valitse ruoka, kävele, soita jollekin, ehdota leffaa jne. Toistoja tarvitaan, jotta sinun aivosi uskoo sinun olevan tosissaan.

Siirrä harjoitukset treeneihin ja tee kaikki treenit asenteella: päättäväisesti, itsevarmasti, johda tilannetta, liioittele, kokeile mikä ero on uholla ja alistumisella, unohda muut! Toimi!

Proaktiivinen on rento, vahva ja neutraali muita kohtaan. Muitten kommentit valuvat kuin vesi hanhen selästä. Älä sekoita tätä ylimielisyyteen, se on eri tyyppi eikä hän välttämättä ole proaktiivinen.

Oletko onnellinen?

Vähän riippuu.., eikö? Tosiaankin voit antaa kaksi erilaista vastausta riippuen siitä kumpi "sinä" vastaa. Nobelisti Danien Kahneman kertoo onnellisuuden voivan kuvata perin juurin erilaisia asioita. Jos vastaat kokevan minän kautta, kerrot oletko onnellinen juuri nyt. Kokeva minä on se läsnäoleva minä, jonka aika-akseli on 3 sekuntia. Kokevalle minälle ei ole olemassa menneisyyttä tai tulevaisuutta. Jos olet kuullut mindfulness-harjoituksista niin niissä on kysymys kokevan minän kanssa elämisestä. Pyritään pysymään kokevan minän kanssa tässä hetkessä mahdollisimman kauan. Tämä jo kertoo, että kokeva minä on yleensä melko onnellinen koko ajan.

Muistava tai kertova minä vastaa samaan kysymykseen muistelemalla miten elämä on mennyt. Vastaus saattaa olla aivan päinvastainen kuin kokevan minän vastaus. Muistava minä arvioi tulevaisuuden mahdollisuuksia mahdollisina uusina muistoina. "Jos teen noin, saan tämän tarinan elämääni".

Muistavan minän ongelma on muistikuvien vääristyminen. Minä kokee jotain ja maksimissaan 10% kokemuksesta siirtyy aivojen käsiteltäväksi. Siellä muistoon liitetään 90% tulkintaa ja lopputulos varastoidaan paikkaan missä käy jatkuva turbulenssi. Kun Ben Furman kirjoittaa, että koskaan ei ole myöhäistä saada onnellinen lapsuus, tarkoittaa hän juuri tätä. Me voimme oikeasti muokata muistikuvia myös tietoisesti ja tavoitteellisesti. Ne muokkaantuvat kuitenkin, halusit tai et. Ei ole olemassa originaalia enää seuraavana päivänä.

Kahnemanilla on hyvä esimerkki, kahden viikon loma. Kokevan minän kannalta voit olla lomalla 3 sekuntia tai 2 viikkoa, kokemus on sama. Muistava minä puolestaan luo koko ajan tarinaa lomasta. Se kiinnittääkö muistava minä enemmän huomiota positiivisiin vai negatiivisiin asioihin ratkaisee oliko loma hyvä. Vaikka kokeva minä olisi nauttinut joka sekunti, muiston värin ratkaisee muistava minä. Aika hurjaa on muistavan minän prosessin tulos: 2 viikkoa muutetaan noin 1 tunnin tarinaksi. Ja tämäkin on jo poikkeuksellisen pitkä muisto.

No, miten on, oletko onnellinen?

Uudet Mental Sport -valmentajat

Ensimmäiset Mental Sport -valmentajat valmistuivat 23.3.2014.

Koulutus kesti 8 päivää ja sen aikana opeteltiin 94 erilaista työkalua.
Onnea valmistuneille!
Tero Puustinen, Marko Tarkkala, Janne Valtavaara, Aleksander Karimov ja Rami Suontausta.
Seuraavaksi valmistuvat: Tomi Konttinen, Jyri Palomäki,Eeva Bamford-Tammi ja Harri Oittinen.
Henkilöt vasemmalta alhaalla: Janne Valtavaara, Aleksander Karimov ja Tero Puustinen,
ylhäällä: Rami Suontausta, Harri Oittinen, Marko Tarkkala, Anne Talvitie ja Tuula Masalin

Sensomotoriikka arjessa

Sain tänään ihanaa asiakaspalautetta:

Jyri osaa tehdä ihmeitä! 
Olen pienestä pojasta asti kärsinyt levottomuudesta, tavasta ylireagoida henkisesti ja fyysisesti haastaviin tilanteisiin. Ajan myötä niitä oppii osin hallitsemaan, mutta itselläni olin hyväksynyt ne harmilliseksi osaksi luonnettani. Asiasta on kieltämättä ollut yliopistoaikana ja työelämässä haittaa. Toimin yritysjuristina, joten kova paine ja haasteet ovat jokapäiväistä elämää. Jossain vaiheessa uraani olen jopa harkinnut, josko rauhoittumiseen ja käsittelyyn tarvitaan lääkitystä. Jyri muutti kuitenkin tämän asian ihan konkreettisesti, helpotti arkeani ja antoi aikaa ajatella. 
En itse asiassa ollut skeptinen sensomotoriikan harjoitusten ja käyntien osalta, mutta arvelin vähän mihin siitä voi olla hyötyä, jos asiat ovat ihmiseen luonteessa. Uskokaa, ne eivät kaikki ole luonteessa, vaan voivat liittyä esim. sensomotorisiin reflekseihin. Minulla testattiin  perusrefleksejä ja sen jälkeen Jyri alkoi treenata alkuun Moroa ja Babinskia ja sitten muita. Ensimmäiset kolme tai neljä viikkoa vaikuttivat ainoastaan yhdellä tavalla, väsyin entistä enemmän. Jyri oli kertonut tästä etukäteen, koska aivot alkaisivat käsitellä uusia toimintatapoja ja se ilmenee väsymyksenä. 
Seuraava vaihe oli selkeä. Moron vähentyessä treenauksen johdosta huomasin selkeää rauhoittumista reagoinnissa ja normaalielämässä. Samaan aikaan Babinski-refleksin treenaaminen vaikutti asentooni, joka tuntui etenkin päkiöissä jännityksen vähentymisenä ja pienenä rasituksena. Tein harjoituksia tämän pienen muutoksen innoittamana kotona sovitusti ja noin viiden viikon kohdalla huomasin väsymyksestä huolimatta, että yleinen reagointi asioihin ja levollisuus oli aivan uudella tasolla. Minulla on neljä lasta (eli huolia kylliksi), firma ja iso talous hoidettavana. Arjessa vaikutus oli selkeä. Oli lisäksi hyvä nähdä treenaussessiossa konkreettisesti, miten jotkin reflekseistä katosivat hiljalleen ja sen näki itse. Aina välissä treenasimme muitakin refleksejä, joka auttoi selvästi Moron ja Babinskin lähdön jälkeen.
Minä olen kiitollinen Jyrille siitä, että hän avasi treenillä itselleni ihan uuden ikkunan elämään hyvin konkreettisella tavalla, joka toimi käytännössä ja nopeasti.

Sensomotoriikka urheilussa

Eilinen sähköposti erään urheilulajin lajivalmentajalle.

Puhuimme tänään puhelimessa lajinne urheilijatyttöjen/-naisten (sensomotorisista) reflekseistä. Muutama itselleni tullut ajatus, joita näiden urheilijoiden ja heidän valmentajiensa olisi hyvä pureskella vähän paremmin.
Nämä urheilijat tähtäävät huipulle ja tavoitteena on menestyminen. Viime kädessä huipulla kilpailevien menestymisen ratkaisee heidän kykynsä ja mahdollisuutensa käyttää aivojaan ja niiden kapasiteettia parhaalla mahdollisella tavalla. Tämän kapasiteetin käyttöä pohtiessa on ymmärrettävä se, että aivomme vastaanottavat noin 3.000.000.000 (kolmemiljardia) yksikköä tietoa sekunnissa. Tästä tietomäärästä noin 50 yksikköä saavuttaa aivojemme tietoisen tason.
Kilpailutilanteessa urheilija kuormittaa usein aivojaan enemmän kuin harjoitustilanteessa. Erityisen huomionarvoista tässä asiassa on se, että kilpailutilanteen aiheuttama stressi lisäkuormittaa aivojen tietoista puolta. Kun tietoisen puolen kuormitys ylittää 50 yksikkö sekunnissa, niin kilpailutilanteen suoritustaso romahtaa harjoitussuoritusten alapuolelle. Ne suorituksen osat, jotka eivät vielä olen täysin automaattisia, joudutaan käsittelemään aivojen tietoisella, jonka käsittelykapasiteetti ylittyy stressistä tulevan lisäkuormituksen vuoksi.
Sensomotoristen refleksin päälläolo aiheuttaa jatkuvaa keskushermoston kuormitusta ja tämä kuorma joudutaan käsittelemään aivojen tietoisella puolella eli kilpailutilanteessa aivojen tietoinen puoli käsittelee:
  1. Ne suorituksen osat, jotka eivät ole automaattisia
  2. Stressin hallintaan tarvittavat asiat
  3. Päällä olevien sensomotoristen refleksien aiheuttaman kuormituksen
Millä keinoilla em. asioihin voidaan vaikuttaa:
  1. Suoritusta voidaan kovalla harjoittelulla automatisoida enemmän ja enemmän
  2. Mentaaliharjoittelulla voidaan vaikuttaa stressin määrään ja hallintaa
  3. Sensomotoriset refleksit voidaan sammuttaa muutamilla (yleensä 3-5 á 1-2 tuntia) hoitokerralla.
Lisäksi sensomotoriikan hoidoilla vaikutetaan aistien, hermoston, aivojen ja lihasten keskinäiseen toimintaan. Sensomotoriikan yksi tavoite on vapaasti (ilman sensomotoristen refleksien vaikutusta ja kuormitusta) toimiva hermosto ja tätä kautta voimavarojen säästäminen. Sensomotoristen refleksien vaikutuksia yleisesti tarkasteltuna ovat mm.:
  • Lihaksiston automaattinen jäntevyys on vajaa tai puuttuu kokonaan
  • Motoriikan automatisoituminen mahdotonta
  • Silmien lihakset tarvitsevat ponnistelua automaation sijasta
  • Lateraaliteetin puute on este keskushermoston työnjaolle
  • Tahdosta riippumaton toiminta siirtyy tiedostetulle tasolle
  • Oppimiskyvyn heikkeneminen
  • Päättelykyvyn hidastuminen
  • Vaikeuksia lukemisessa, sanallisissa matemaattisissa tehtävissä, tekstin hahmottamisessa
Keskustelimme puhelimessa erityisesti kahdesta refleksistä eli morosta ja babinskista / FTG:stä. Näiden refleksien lisäksi sensomotorisessa kartoituksessa käydään läpi noin 15 muuta refleksiä.
Moro on vaikutukseltaan ja merkitykseltään kaikista isoin. Jo pelkästään moron sammuttamisella saadaan usein merkittäviä muutoksia stressin hallintaan ja asioihin reagointiin. Babinskin suurin merkitys tässä tapauksessa on se, että sillä on muita refleksejä vahvistava vaikutus.
Moro aiheuttaa (yksilöstä riippuen) esim. arkuutta, hyökkäävyyttä, säikähtelyä, 
impulsiivisuutta, 
pelkoja, 
liiallista herkkyyttä,
 alisuoriutumista ja hyperventilaatioherkkyyttä. Lisäksi moron vaikutuksesta kuulee ja ymmärtää ohjeet väärin, käsittää vitsit ja sanaleikit väärin, häiritsee kyselemällä koko ajan, on huono itsetunto, on vaikeuksia ystävyyssuhteissa,
 väsyy helposti,
 on huono keskittymiskyky ja
 motivaatiotaso yhteydessä osaamisen tunteeseen. Joskus ne henkilöt, joilla moro on päällä, tunnistavat itsestään suuren määrän em. asioista ja joskus eivät ainuttakaan.

Näiden urheilijoiden uran ja kilpailumenestyksen helpottamiseksi kannattaa kaikki sensomotoriset refleksit tutkia tarkemmin ja päällä olevat refleksit hoitaa mahdollisimman nopeasti.

Itseluottamus kilpailussa

Treenaaminen ja itseluottamus kuuluvat yhteen. Itseluottamus vahvistuu sitä mukaa kun taidot kehittyvät. Kilpailutilanteessa itseluottamus säilyy kun hoidat kolme asiaa kuntoon:


1. Pidä odotukset ja tavoitteet sopivan kokoisina. Sopiva koko on sellainen, minkä voit saavuttaa sinulle sopivalla harjoittelulla. Tee tavoitteita, joita voit saavuttaa. Ja aseta toisia tavoitteita, joita kohti saavutetut tavoitteet vievät.
2. Kisaa edeltävät kehon ja mielen lämmittelyrutiinit kasvattavat itseluottamusta. Rutiinit toimivat ankkureina hyvälle kisafiilikselle. Luo sinulle sopivat rutiinit.
3. Kolmas itseluottamuksen vahvistaja on hyvä jälkipeli. Tee tästäkin rutiini. Opettele huomaamaan myös hyvin menneet asiat. Eli arvioi ensin mitä kisassa tapahtui, mitä voisi parantaa ja kuinka sen tulet tekemään. Seuraavaksi keskity siihen mikä meni hyvin, mitä osaat ja mikä tuntui hyvältä. Sitten käy kisa mielikuvaharjoitteluna läpi niin kuin se parhaiten olisi mennyt. Toista tätä mielessäsi niin paljon kuin haluat.

Suru ja pelko

Pelko, suru, viha ja katkeruus ovat isoja tunteita, joita ei kannata lakaista maton alle. Matto palaa. Nämä tunteet tulevat aina takaisin, jos niitä ei kohtaa. Näillä tunteilla on kyky kyteä ja vahvistua jos ne ohitetaan ja haudataan. Ihmiskeho osaa varastoida tunteita, joita ei ole käsitelty. Näiden isojen tunteiden varastoinnilla on ikävä sivuvaikutus, ne sairastuttavat meidät. Jokainen aikuinen tunnistaa jotain seuraavista: pelon vatsassa tai hartioilla, surun kuristavan tunteen kurkussa tai pelon kylmän hien iholla.

Ainut tapa selvitä näistä tunteista on kohdata ne suoraan. Suoraan kohtaaminen tarkoittaa tunteen hyväksymistä kokonaan sellaisenaan ja sille antautumista ilman ehtoja. Surulle, pelolle ja mitä ikinä tuleekaan on antauduttava kokonaan ja täysillä, aivan kuin menisit siihen sisään ja läpi. Pelko, suru, viha ja katkeruus ovat kuin palohälyytyksiä, joiden tarkoitus on saada sinut pysähtymään, huomaamaan jotain ja sitten toimimaan -jopa kasvamaan ihmisenä. Tuli pitää sammuttaa kokonaan, muuten pienestä tulee valtava roihu, eikä alkuperää edes enää muista. Tunteen kohtaaminen saa sen kulumaan loppuun ja lopulta häviämään kokonaan. Ajalla ei ole tässä paljoakaan väliä. Kohdatut tunteet haihtuvat nopeasti. Jos tunteita ei käsittele mitenkään ne eivät myöskään välttämättä väljähdy ajan kanssa. Läheisen menetys on asia joka on lopulta pakko hyväksyä. Menetykseen ei voi jäädä kovin pitkäksi aikaa koska elämä vaatii läsnäoloa.

Tapoja kohdata tunteet on monia, jokaisella omansa. Luonto, öinen tähtitaivas, pilkkiminen, koiralle puhuminen tuli heti mieleen. Tuhansia vuosia sitten ihminen oppi yhden hyvän tavan olla surun kanssa: elävä tuli. Nuotio, takkatuli, kynttilän liekki yksin tai yhdessä muiden kanssa, surun tuominen ajatuksiin ja sen kokeminen aivan ehdoitta, itkeminen, tuskan tunteminen ihan joka solussa ja lopulta asian hyväksyminen ja rauha. Vaatii rohkeutta kohdata suuria, pelottavia tunteita. Palkkio on kuitenkin suuri, elämänilo ja luottamus elämään.

Kun itse ei enää saa kiinni tunteista, ja oireista päätellen tietää niiden kuitenkin olevan olemassa, voi hakea jeesiä vaikka meiltä.

Keskittymisen muuttuminen

Eri tilanteissa tarvitaan erilaista keskittymistä.
  1. Kun treenaat yksittäistä lihasta, fokus on kapea ja itsessä.
  2. Kun vahvistat omaa urheilijan rooliasi, fokus on leveä ja itsessä.
  3. Kun olet tutustumassa rataan, kenttään tai välineisiin, fokus on kapea ja se kohdistuu ympäristöön.
  4. Kun olet yleisönä kisoissa, jotka alkavat vartin kuluttua, fokus on leveä ja ympäristössä. 
Ja kun kisa alkaa, niin fokus kapenee ja keskityt seuraamaan suoritusta. Saatat jonkin ajan kuluttua uppoutua omiin ajatuksiisi eli siirrät kapean fokuksen itseesi. Kapeaa fokusta itseen kannattaa välttää aina kun on kipuja tai epämukavuutta olosuhteissa.

Voit käyttää oheista kuvaa apuna kun tutustut omaan tapaasi keskittyä erilaisissa tilanteissa. Kun tulet asiasta tietoiseksi, pystyt itse helposti muuttamaan omaa keskittymistäsi paremmin sinua palvelevaksi. Jos olet valmentaja, kokeile "valmennettavassa" tai "valmennuksessa" sanoja "ympäristössä" -sanan tilalle

Motivaatio!

Motivaatio on elämää ylläpitävä voima. Arjessa teet kaikenlaista saadaksesi ruokaa, seuraa, mielihyvää, hyväksyntää ja huomiota. Motivoidumme myös, jos tarvitsemme vahvistuksen jollekin totena pitämällemme asialle. Me pystymme uskomattomiin suorituksiin, kun tyydyttämätön tarve kasvaa tarpeeksi suureksi ja varsinkin, jos se täyttää mielemme kokonaan. Ihminen voi joutua pakkomielteen kaltaiseen tilaan, kunnes asia on tehty tai tavoite on saavutettu.

Motivaatio tulee siis tyydyttymättömästä tarpeesta. Omat uskomuksemme taasen määräävät sen mikä mielestämme tyydyttää tarpeemme. Esimerkki: tarpeesi on saada positiivista huomiota ja uskomuksesi on, että huomiota saadaksesi sinun pitää näyttää hyvältä. Jos uskot, että treenamalla painoilla ulkonäkösi paranee, niin todennäköisesti suuntaat kuntosalille. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Yksi muuttuja tulee vielä peliin. Sinun oma minäkuvasi eli se millainen ajattelet olevasi, määrää sen miten lopulta toimit. Jos omaan minäkuvaasi ei sovi kuntosalilla hikoileminen, vaikka uskot sen johtavan positiiviseen huomioon, et todennäköisesti mene sinne. Jos tarve ei tyydyty, tulee epämukava olo. Tällaisessa tilanteessa on ainakin kaksi tapaa reagoida; et tee mitään ja lopulta ahdistut tai haastat uskomuksesi ja/tai minäkuvasi kysymällä voisiko asia olla toisin. Voisinko olla toisenlainen ja ovatko nämä rakkaat uskomukseni sittenkään totta?!

Selvitä mikä sinua motivoi. Varmista, että omat uskomuksesi eli tosina pitämäsi asiat palvelevat sinua parhaalla mahdollisella tavalla. Pidä huoli omasta minäkuvastasi -tee siitä hyvä! Kaikki kolme kohtaa ovat täysin sinun itsesi hallittavissa. En sano sen olevan helppoa, mutta lupaan sen olevan mahdollista.

Kaksi tapaa nähdä asiat

Asioihin, tapahtumiin, muistoihin, käytännössä ihan kaikkeen voi suhtautua kahdella erilaisella tavalla. Se kumman tavan valitset määrää kuinka vahvan fiiliksen asiasta saat.

Ensimmäinen tapa on eläytyä tilanteeseen kuin olisit siinä mukana. Näet asiat olemalla tapahtumassa mukana. Tunnet nahoissasi miltä meno tuntuu. Koet kaiken tilanteista sisältäpäin. Näin kannattaa ajatella hyviä juttuja!

Toinen tapa on katsoa tilannetta ulkopuolelta. Vaikka olisit itse ollut tapahtumassa, katsot tilannetta kuitenkin ulkopuolisena. Kuvittele tapahtuma valokuvana tai filminä. Tällä tavalla pystyt käsittelemään ikävämpiäkin asioita. Näin kannattaa myös arvioida omia suorituksia jos niistä haluaa löytää parannettavia kohtia.

Mentaalivalmennuksen perussetti

Kaikissa urheilulajeissa, niin mental sportissakin, on perusliikkeet, jotka kannattaa opetella hyvin. Hallitsemalla nämä perusasiat, voit itse kehittää omia sovelluksia loputtomiin. Perussetti on: mielikuvien muokkaaminen, mielikuvaharjoittelu, uskomusten kyseenalaistaminen, merkityksen muuttaminen, rentoutuminen, näkökulman vaihtaminen ja urheilijan roolin rakentaminen.

Saavuttaaksesi huipputason mielenhallinnassa tarvitset vain seuraavia perustaitoja: itsesi tarkkailu ja tunnistaminen, kokonaiskuvan hahmottaminen ja yksityiskohtien tunnistaminen sekä kontrollista irtipäästäminen.

Saatat olla luonnonlahjakkuus tässäkin asiassa, kokeile!

Keinoja keskittymiseen

Keskittymisessä on kyse siitä, että häiritsevät asiat siirretään pois mielestä ja koko huomio keskitetään suoritukseen. Voit harjoittaa keskittymiskykyä mm. rentoutumisharjoituksilla, mielikuvaharjoittelulla ja harjoittelemalla fokuksen suuntaamista eri asioihin. Kokeile, mitä huomaat ja miten olo muuttuu kun keskität huomiosi:
  • alavatsaan ja hengitykseen / päähän
  • yhteen pisteeseen huoneen toisessa päässä / koko tilaan ympärilläsi
  • kipukohtaan tai särkyyn / johonkin mieluisaan tekemiseen
  • suorittettavaan askareeseen tai suoritukseen

Miten saan kisoissa koko osaamiseni käyttöön?

Osaaminen on jotain, mitä olet harjoitellut ja toistanut tarpeeksi monta kertaa ja lopulta se on juurtunut sinulle helposti hyödynnettäväksi taidoksi. Opit koko ajan lisää, joten sinulla on käytössäsi samanaikaisesti osaamista, melkein opittuja taitoja ja ihan uusia tuttavuuksia. Uudet tuttavuudet ovat vielä täysin tietoisen mielen kontrollissa. Harjoittelet liikkeitä, reaktioita ja tekniikkaa keskittymällä suoritukseen tietoisen mielen avulla. Tietoinen mieli on hidas, noin 50 yksikköä sekunissa. Kun taitoa
on harjoiteltu tarpeeksi, se siirtyy tiedostamattoman mielen puolelle ja siitä tulee automaatiotason suoritus. Tiedostamaton on nopea, 3 miljardia yksikköä sekunissa. Voit esimerkiksi autoa ajaessasi puhua puhelimessa ja silti selviät vaihteista ja liikennevaloista. Ajaminen on muuttunut automaattiseksi etkä tarvitse tietoisen mielen keskittymistä suoritukseen. Kävely, juoksu, pyöräily, jopa hiihto ovat monella meistä jo täysin automaatiotasolla. Sen sijaan harvempi hallitsee narullakävelyn ja käsilläseisonnan. Näiden suorittaminen olisi kömpelöä ja erittäin tietoista.

Kilpailussa halutaan lajin koko automaatiotason osaaminen käyttöön. Mitä enemmän yrität tietoisesti suorittaa sitä varmemmin pysyt etanakaistalla. Avaimet huippusuoritukseen on luottaminen harjoiteltuun osaamiseen ja irtipäästäminen. Irtipäästäminen tarkoittaa koko tietoisen kontrollin sammuttamista ja heittäytymistä tiedostamattoman mielen osan vietäväksi. Toisin sanoen kisoissa siirryt kokonaan etanakaistalta valonnopeuteen. Tämän voit oppia helposti harjoittelemalla. Helpoin ja ehkä hauskin harjoitus menee pääpiirteissään näin: ensin tunnistat itsesi tarkkailijana. Tarkkailija on se osa sinua, joka huomaa ja kuulee sisäisen puheen. Sitten leikitään, että sisäinen puhuja on jonkinlainen olento. Minulla se on pieni apina. Kuvittelemalla puhujan olennoksi, pystyt käsittelemään sitä helposti. Apina nostetaan  varikon hyllylle ja samalla pääset sisäisestä puheesta. Käytännössä joudut vähän treenaamaan tätä, mutta lupaan, että se kannattaa.

Varjele hyvää fiilistä urheilusta

Muista, että sinun urheilusuorituksesi on 100% sinun oma asiasi. Jos nautit urheilemisesta ja haluat jatkaa sitä mahdollisimman pitkään, kannattaa sinun minimoida muiden vaikutukset omaan fiilikseesi. Omat vanhemmat, kaverit tai perhe ehkä valmentaja tai muut lajiin liittyvät tahot antavat sinulle koko ajan aihetta jos jonkinlaisiin tunteisiin, mutta sinun ei tarvitse ottaa niitä itseesi ollenkaan. Kuvittele mielessäsi muiden ihmisten vaikutukset ikään kuin tarjoilupöydän antimiksi. Sinä valitset ihan itse mitä otat käyttöösi.

Kasvaminen oman elämänsä mittaiseksi voi olla sankariteko


Olipa kerran pieni lapsi joka pomppi kaikki päivät onnellisena. Hän osasi kaikkea ja kaikki oli kivaa. Isä ja äiti olivat kaiken ylläpitävä voima ja turva. Ei ollut muuta kuin he. Sitten tuli musta päivä. Isään ja äitiin ei voinutkaan luottaa. He tekivät jotain mikä oli lapsesta väärin! Koko maailma rohmahti. Pelko ja epävarmuus hiipivät lapsen elämään. Lapsi alkoi tarkkailemaan vanhempiaan. Miksi he tekevät noin? Enkö minä olekaan tärkeä? Lapsi näkee kaiken, kuulee kaiken eikä voi käsittää missä mennään. Lopulta lapsi ei enää näe kuin ne asiat mitkä ovat pielessä. Kaikki, mitä vanhemmat tekevät on vähintäänkin noloa jopa raivostuttavaa. Viha tulee elämään. Alkaa pitkä kasvuprosessi -joillekin jopa elämän mittainen.

Anteeksiantaminen omille vanhemmilleni on yksi vaikeimmista jutuista mitä olen joutunut tekemään. Ellen olisi oppinut, että isäni ja äitini olivat ihan yhtä hämmentyneitä omasta elämästään kuin minä omastani, en ehkä vieläkään olisi sinut lapsuuteni kanssa. Viina, rahavaikeudet, väkivalta, jatkuva muuttaminen ja epävarmuus kaikesta ovat rankkoja asioita lapselle ja kenelle tahansa ihmiselle. Lapselle  ei syillä ole mitään merkitystä, ainoastaan teoilla. Anteeksi ei pysty antamaan noin vaan kuittaamalla, että se siinä, ollutta ja mennyttä. Tärkeää on kuitenkin päästä eroon pahoista fiiliksistä.

Ensiksi on välttämätöntä tajuta, että on itse vastuussa omista tunteistaan. Käytännössä on ymmärrettävä reagoivansa toisen tekemisiin itse valitsemallaan tavalla. Eli tekee toinen mitä tahansa tyhmää tai väärää, sinä päätät miten se sinuun vaikuttaa. Tätä voi opetella. Toinen opeteltava asia on menneisyyden merkityksen muokkaaminen. Käytännössä kaikki mennyt on olemassa vain omissa muistoissamme ja nyt ne pitää laittaa parempaan kuosiin, jotta voi jatkaa elämää tyytyväisenä. Tuntuu yksinkertaiselta ja sitä se onneksi onkin. Minä en kuitenkaan olisi selvinnyt tästä savotasta yksin. Te, joita tämä asia koskettaa, olkaa rohkeita ja pitäkää huolta itsestänne. Puhuminen on hyvä tapa aloittaa. Jos et tiedä kenen kanssa voisit puhua, soita Annelle 050 563 7965.

Harjoittele! osa 3

Nyt sinulla on selkeät kuvat toiveistasi ja osaat siirtyä kuvasta toiseen. Seuraavaksi opettele silmäilemään kuvia pysähtymättä yhteenkään kuvaan. Hommaa helpottaa kun kuvittelet kuvat kiinnitettynä joko lentokoneen ropelilapoihin, pyörivään sylinteriin tai vaikka hyrrään. Pyöritä kuvia ensin hitaasti ja silmäile niitä. Lopulta saat kuvat liikkumaan vauhdikkaasti. Kuvittele kuvien pyörivän niin lujaa, ettet enää erota niitä toisistaan. Saat aivoihin muodostettua ikäänkuin yhden moniuloitteisen kuvan kaikista toiveistasi yhtäaikaa. Tämä hyrrä kannattaa käynnistää joka päivä. Jätä se pyörimään ja jatka hommiasi.

Harjoittele! osa 2

Jos sinulla on nyt 20 toivetta tai asiaa selvillä, tee jokaisesta kuva. Varmista, että kuva on selkeä ja siinä näkyy juuri se asia minkä haluat. Tässä pitää olla tarkka! Katso jokaista kuvaa vuorollaan ja siirry sitten seuraavaan. Kuvittele kuvien olevan joko peräkkäin, vierekkäin tai allekkain. Harjoittele siirtymistä kuvasta toiseen. Kun pääset viimeiseen aloitat alusta. Viilaa kuvat kuntoon ja harjoittele kuvien katsomista. Saat seuraavan ohjeen parin päivän kuluttua.

Harjoittele! osa 1

Ensin tee lista asioista mitä haluat. Listassa pitää olla vähintään 20 asiaa. Sellaisia täysin itsekkäitä juttuja, jotka on tarkoitettu vain sinulle. Et voi toivoa kenenkään toisen puolesta mitään. Tavaroita, olosuhteita, seuraa, tapahtumia, taitoja, vatsalihaksia jne. Tee lista, sitten saat seuraavan ohjeen.

Jos joku kuvittelee itsestään suuria, anna hänen tehdä niin!

Positiiviset harhakuvitelmat itsestämme lisäävät onnellisuutta, mielenterveyttä, hyvinvointia, luovuutta, muista välittämistä ja tuotteliaisuutta. Positiivisista harhakuvitelmista on haittaa ainoastaan silloin kun kyseessä on esimerkiksi talouden suunnittelu tai terveyden ylläpitäminen. Näissä tapauksissa positiivisuus voi estää meitä näkemästä totuutta, vaikka siitä olisi kiistatonta todistusaineistoa.

Oppimisessa ne henkilöt, jotka selittävät epäonnistumisiaan huonolla onnella ja ulkoisilla tekijöillä säilyttävät paremmin positiivisen kuvan itsestään, asettavat tavoitteet korkeammalle ja saavuttavat ne tehokkaammin kuin muut. He myös kysyvät neuvoa herkemmin ja keskittyvät ongelmanratkaisuun paremmin. Kun epäonnistumisen selitys on omissa kyvyissä ja taidoissa, ihminen kokee itsensä negatiivisesti. Hän ei koe hallitsevansa elämäänsä eikä koe pystyvänsä vaikuttamaan omaan kohtaloonsa.

Urheilussa positiivisen harhakuvan haittana voi olla liiallinen minäkuvan puolustaminen omien kykyjen kehittämisen sijasta. Tästä esimerkkinä voisi olla amatööripelaajat, joista toinen harjoittelee lyöntejä ja toinen syyttelee mailaa, kumpi mahtaa kehittyä pelaajana nopeammin?
Ja vielä sokerina pohjalla: tutkimusten mukaan ainoastaan kliinisesti masentuneet arvioivat omia kykyjään realistisesti. Näillä mennään!

Jos haluat lukea asiasta tehdyistä tutkimuksista lisää, etsi käsiisi Joni Martikaisen Älä usko kaikkea mitä ajattelet -kirja.

Parhaat tulokset tulevat järkevillä osatavoitteilla

Pilko kisa osiin, jaa kisasuoritus pienempiin osatavoitteisiin.Vertaa miltä tuntuu kaksi erilaista tavoitetta samasta kisasta.Ajatteletko näin: "Mun on pakko voittaa koko kisa"Vai näin: "Tänään minä varmistan starttiin sopivasti atakkia" ja "Haen kahden ekan kierroksen aikana uuden treenatun ajorytmin" jne. Ensimmäinen vaihtoehto on on/off, joko-tai tilanne. Jos et voita, et saavuta mitään. Jälkimmäinen saavuttaa samassa kisassa useita omia tavoitteitaan ja vahvistaa näin itseluottamustaan ja sitä myötä todennäköisesti kuittaa vielä palkinnot kaupan päälle. Tämä on itseään vahvistava tapa saavuttaa tavoitteita.

Auta kehoa parantamaan itsensä

Jos olet kipeä tai loukkaantunut, tee itsellesi palvelus kuvittelemalla itsesi terveenä tekemässä jotain mukavaa. Joka kerta kun teet näin kehossa erittyy, vähän tilanteesta riippuen, joko dopamiinia, serotoniinia tai opioideja ja ne taas vauhdittavat elimistön paranemista. Ne saavat myös olon tuntumaan paremmalta.

Muutos ja sapelihammastiikeri ovat sama asia ihmiselle

Me olemme kaikki sen varovaisen luolamiehen jälkeläisiä, sen joka odotti puussa sillä aikaa kun se toinen rohkeampi luolamies kävi luolassa katsomassa, että onko se sapelihammastiikeri jo lähtenyt. Evoluutio on varmistanut ihmislajin säilymisen kolminkertaistamalla uhkia, vaaroja ja vaikeuksia
Aika suuri uhka tämmöinen jäävuori!?
tunnistavat reseptorit aivoissamme verrattuna mahdollisuuksia ja hyviä juttuja tunnistaviin reseptoreihin.
Valitettavasti ne uhat, joita luotaamme ovat edelleen kivikaudelta: käärmeet, pedot, myrkkykasvit ja viholliset. Nykyelämänmuodon todelliset tappajat jäävät näiden reseptorien ulkopuolelle. Emme kavahda jatkuvaa istumista tai sokerilla kuorrutettuja lisäaineita vaikka pitäisi. Saatamme todella pelätä pimeää ja tuulen heiluttamaa verhoa, joka näyttää sapelihammastiikeriltä. Pelko voi olla niin todellista, että jähmetymme ja sydän alkaa hakata valmistaen meidät lopulliseen taisteluun tai pakoon.

Jos olet mies sinun adrenaliinitasosi hyppäävät seuraavaksi 24 tunniksi pilviin, naiset selviävät vähemmällä. Naisten täytyy rauhoittua äkkiä hoitamaan jälkeläisiä ja valmistautua seuraavaan uhkaan. Aika rankkaa. Se on oikeasti elimistölle niin rankkaa, että alamme kuin itsestään tyytymään tuttuun, yllätyksettömään, aina samanlaisena toistuvaan arkeen vaikka se olisi kuinka puuduttavaa. Joskus nykytilan pitää olla helvettiä ennen kuin muutos on edes vaihtoehto. Ja kaikki vain sen takia, ettei se tiikeri syö sinua. Tämä on myös syy miksi vastustamme muutoksia viimeiseen saakka. Meidän laumamme pysyy paremmin hengissä kun kaikki tekee kaiken niin kuin ennenkin. Olet hirveä riski jos alat sooloilemaan millään tavalla.

Jos siis tunnet itsesi saamattomaksi, voit lohduttautua olemalla tuhansien vuosien takaa aloitetun varmistusketjun viimeinen lenkki ja todennäköisesti varmistat lajin jatkumisen siirtämällä nämä ominaisuudet seuraavalle sukupolvelle. Toisaalta jos kaverisi yrittää muuttua, auta häntä koska tulevaisuudessa saattaa olla kysyntää toisenlaisille reseptoreille.
Gadgetissa oli virhe